Tour Championchip

1.9.2021

Viime viikolla tuli oltua varmaan pahiten yössä mitä koko kaudella on tullut oltua. Se, missä meni metsään, oli kentän ennakkoarvio. Näissä kisoissa, joissa jotain kenttää pelataan ekaa kertaa tällä tasolla, on aina liikkuvana elementtinä se, miten kenttä huippumiehillä pelaa. Speksit olivat ennakkoon sen oloiset, että lyöntimitasta saa jonkunlaisen edun mutta lähestymiset pelaavat myös merkittävää roolia. Jälkianalyysissä on sitten helppo todeta, että kisa ratkottiin putterilla ja käytännössä approach-tilaston tuloksilla ei ollut ”mitään väliä”. Omat pelikohteet olivat vahvoja rautapelaajia ja lopulta ihan turisteja koko kisassa. Toki Cantlayn puttinäytös ja DeChambeaun draivit ja putit olivat sitä luokkaa, että vaikea noissa oli kenenkään pysyä mukana. Cantlay kellotti koko SG ajan kovimman puttilukeman ja varsinkin sunnuntain ratkaisuhetkillä putit upposivat ihan käsittämättömästi.

Tällä viikolla mennään tutummalle kentälle, kun East Lakessa on kausi päätetty jo vuosikausia. Välissä kenttää vähän retusoitiin mutta dataa on uudistetustakin versiosta jo melkoisesti. Jos nyt ei olisi itse ihan yhtä yöllinen kuin viime viikolla? Vaikka samoja miehiä edelleen kauppaan kuin ennenkin… Lienen turhan jämähtänyt omine fiksaatioineni.

Kisahan on siitä erilainen, että miehet lähtevät Fedex Cupin tilanteen mukaisesta tilanteesta liikkeelle. Cupia johtava Cantlay on kisan alkaessa tilanteessa -10, toisena oleva Finau -8 jne. niin, että vain viisi viimeisintä finaaliin selvinnyttä starttaa even par tilanteesta. Pienellä otoksella on näyttänyt siltä, että tuo kärkipaikka ei ihan varsinaisesti 10 lyönnin etu viimeisiin ole. Keulilla on tietysti henkisesti raskaampaa paahtaa kaikkia neljää päivää.

Ensimmäinen mies itselle on Cameron Smith. Hyvä puttaaja otti Cantlaytä vastaan viimeksi 15 lyöntiä pataan griineillä. Eli pelasi muuten ihan samalla tasolla. Meikä ei muuta mitenkään miehen vahvuuslukua ja hyvästä lähtöasemasta pääsin noin viiden prosentin arvioon kisan voitosta. Mies ei ole East Lakessa pelannut kuin kahdesti ja kovin vaihtelevia kierrostuloksia. Viimeksi mies kuitenkin painoi sen verran vahvasti pari ekaa päivää, että vaikea on uskoa kentän ainakaan pahasti miehen peliä vastaan olevan.

Toinen mies on entinen vakibuukkini ja nykyinen vakibetsini Jordan Spieth. Miehen peli vähän hajosi jo St Judessa kahdella ekalla kierroksella mutta vahva lopetus toi ihan ok kisan tuosta. Sen jälkeen on kaksi kisaa mennyt kolmella huonolla ja yhdellä hyvällä rundilla per kisa. Northern Trustin viikonlopun avaukset oli ihan luokatonta kamaa mutta enempi minä näen tuossa satunnaisvaihtelua kuin varsinaista laskukuntoa. East Lakessa miehellä on voitto ja kakkonen viiteen kertaan, joten ei kenttä ainakaan vastaan ole. Markkina on jostain syystä koko ajan hirmu passiivinen Jordanin suhteen, mutta minä jatkan ihan mielelläni kalastusta tällä vieheellä.

Kolmanneksi pelikohteeksi kaivoin Xander Schauffelen. Onhan tämänkin peli vähän sakannut Olympiakullan jälkeen mutta ei edes kovin pahasti. Ikävintä toki, että huonoimmat rundit tuli viime viikolla viikonloppuna. Mutta noissa on usein vähän henkistäkin puolta mukana. Kun peli ei lähde kulkemaan ihan niin kuin odotti ja joka viikko on painettu kieli pitkällä huippukisoja niin jossain kohtaa pelissä vain pieniä säröjä helposti tulee. Olen toki tunnettu siitä, että yksittäisiin huonoihin kierroksiin tai edes kisoihin en reagoi, joten ei tule yllätyksenä, että en reagoi nytkään. Ja onhan Xander nyt ihan ”klassinen” Anttilan pojan pelikohde. Neljästi mies on East Lakessa pelannut ja millä tavalla. Huonoin kierros (pelannut kahdesti) kentällä on 70 lyöntiä. Mies on nuo 16 kierrosta pelannut 2,11 lyöntiä per kierros paremmin kuin mitä ”olisi pitänyt”. 16 kierrosta ei ole kovin paljoa mutta kyllä tuo ihan poikkeuksellisen vahvasta kenttä biasista kielii.

Sitten kelpasi Scottie Scheffler mutta toki alkuviikosta miehen kerroin oli jopa yli 200 kun nyt pitää tyytyä 140/150 tasoihin. En ole enää jonossa kasvattamassa riskiä, vaikka tuokin vielä omalla arviolla selvä ylikerroin on. Scheffler oli viime viikolla oikein vahva kolme viimeistä päivää. Torstain lähtö oli vähän jähmeä niin ihan kärkisijat jäivät saavuttamatta. Mutta kunto pitää edelleen. Viime vuoden debyytti East Lakeen oli samanlainen. Torstain 71 sai seurakseen kolme kovaa rundia (66+66+65) ja sen valossa menestys ei nytkään saa tulla yllätyksenä.

Viimeinen heppa minulle on Daniel Berger, vaikka jotenkin ehkä fiilis alkaa olemaan sellainen, että onkohan tällä kuntohuippu tältä erää ohi. The Open ja St Jude oli oikein vahvaa peliä mutta sen jälkeen on vähän tökkinyt. Miehen lyönti on toki sellainen, että pientä tason heilumista jonkun verran normaalia enemmän on ollut, mutta vähän ehkä nyt tosiaan fiilis kääntyy laskukunnon puolelle. Meikäläisen pelikohteeksi poikkeuksellisesti kenttäkään ei oikein kovasti ole suosinut – ennemminkin on hyvin neutraali Danielille ollut. Mutta tuo 260 kerroin on sen verran muhkea pienessä fieldissä takamatkakin huomioiden, että kokonaan en malttanut pitää sormiani miehestä erossa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s