Onko järkee vai ei?

5.5.2021

“Onko tässä elämässä mitään järkee, tarkemmin ku aattelee käy päätä särkee – onko järkee vai ei” riimitteli lauluyhtye Sleepy Sleepers kultaisella 80-luvulla. Tuolla teemalla teen yllätysvedon ja kirjoitan blogiini välillä jotain muutakin kuin pelkkää golf-petseihin liittyvää asiaa. Viime viikolla tuli julkiseksi hallituksen esitys arpajaislain muuttamiseksi ja vaikka en piiruakaan usko järjen asiassa voittavan, niin ajattelin kuitenkin omia ajatuksia asiasta kertoa ja samalla esittää ”ei niin piilotetun uhkauksen” Oy Suomi Ab:lle.

Mutta koska blogi on mennyt petsipainotteiseksi viimeisen vuoden aikana ja vakiolukijakunnasta täytyy pitää kiinni, niin aloitan lyhyellä katsauksella PGA Tourin Wells Fargo turnaukseen. Sinällään tässä olisi jo ensimmäisen pohdinnan paikka arpajaislakiesityksen suuntaan. Siinä ollaan laajentamassa rahapelien ”markkinointikieltoa” koskemaan entistä voimallisemmin myös yksityishenkilöitä. Esitykselle tyypillisesti tarkempaa määritelmää tuota ei ole, vaan ilmeisesti valvovalle viranomaiselle jätetään tuossa isot tulkintaoikeudet siitä, mikä on kiellettyä markkinointia. Kun juuri on saatu kuulla, että Valviran ohjeet ja lausunnot alkoholin etämyynnin kiellosta ovatkin olleet ainoastaan ”kansalaisohjeita” ja että Valvira ei ole ollut asiassa edes toimivaltainen viranomainen, lienee selvää, että luottamus viranomaisten kykyyn tällaisten asioiden hoitoon on olematon. Poliisihallituksen arpajaishallinto ei tee itselle tästä poikkeusta.

Mutta jatkossa lienee siis kiellettyä kertoa, että näitä kohteita kannattaa pelata Betfairin vedonlyöntipörssissä. Veikkauksen tarjonta golf-vedonlyöntiin on luokattoman huonoa, eikä vakavammin vedonlyöntiin suhtautuva voi edes harkita Veikkausta golf-petsiensä operaattoriksi.

Koska tällä entryllä on toivottavasti muitakin lukijoita kuin golf-petseistä kiinnostuneet, käsittelen golfin poikkeuksellisen nopeasti. Totean ensin, että kisan paras peli-idea on mielestäni Bryson DeChambeau vaikka miehen kerroin onkin ollut laskussa. Kisakenttä suosii pitkälle lyöviä ja sitähän Bryson sanan varsinaisessa merkityksessä onkin. Miehen aiemmat esiintymiset kentältä ovat uran alkupuolelta, jolloin lyöntimitta ei yhtä valtava ollut kuin mitä se on nyt. Silti mies on niilläkin kerroilla pelannut tuolla selvästi omaa tasoaan paremmin, joten odottaisin kentän istuvan ”nyky-dechambeaulle” kuin siihen kuuluisaan nenänpäähän. Miehen konttaus Mastersissa tuntuu olevan markkinalle joku issue – haluaisin huomauttaa, että noin on käynyt tuolla joka kerta. Vaikka Augustassakin lyöntimitan pitäisi olla etu, niin joku muu tekijä tuolla tuntuu Brysonilla vastustavan kovasti. Miehellä on peli, jolla muut ovat tällä kentällä vastaantulijoita. Mies oli itselle voittajamarkkinaan kisan ykkössuosikki.

Muut omat pelikohteet sitten vain listana, että päästään spesiaaliaiheeseen kiinni: Petsattuna ovat Cantlay, Cink, Jones, Mickelson (sairasta), Kizzirre, Thompson ja Hubbard.

Sitten arpajaislakiesitykseen, joka tosiaan lähetettiin EU:lle notifioitavaksi viime viikolla. Jo itse esityksessä oli pohdiskeltu perusteluissa joitakin ongelmakohtia aina perustuslakisuhdetta myöden, mutta ontuvasti perustellen esitys on saatu näyttämään lainmukaisilta. Eriäviä mielipiteitä olisi helppo esittää, mutta itse en ajatellut jäädä noihin kiinni, kun juridiikkaa enempi sydän sykkii rahapelipolitiikalle. Muutamaan juridiseen kohtaan meinaan kuitenkin palata lopussa ”uhkauksieni” muodossa.

Mutta lähdetään ylemmältä tasolta eli sieltä, mitä tällä esityksellä tavoitellaan. Tavoite on peliongelmien ehkäisy ja Veikkauksen kanavointikyvyn parantaminen. Mielenkiintoisesti lakiesityksen perusteluissa ei kuitenkaan esitetä mitään arviota noiden kehittymisestä, mikäli laki voimaan tulee. Syy tälle on toki selvä mutta samalla jotenkin surullinen. Nyt ollaan ajamassa läpi lakia, joka ei merkittävästi vähennä pelihaittoja eikä paranna Veikkauksen kanavointikykyä, vaikka muka juuri niitä tällä lailla tavoitellaan. Koko laissa ei ole mitään järkeä ainakaan sen tavoitteiden näkökulmassa. Lain voimaantulon jälkeen peliongelmat pysyvät noin nykyisellä tasollaan ja Veikkauksen kanavointikyky laskee merkittävästikin suhteessa nykyisen lainsäädännön tilaan. Joku (= moni) voisi pitää koko lakimuutosta idioottimaisena.

Miksi tällaista lakimuutosta sitten ajetaan? Minun pitää sanoa, että en tiedä. Ihan kohtuu syvissä vesissä Suomen rahapelipolitiikan ytimessä uin muutamia vuosia sitten, mutta silti minulla ei ole selkeää kuvaa mitä tällä nyt oikeasti haetaan. Mikään syvällisempi ajatus tätä ei nyt ohjaa. Ainoa uskottava syy lakiesitykselle on Veikkauksen monopolin keinotekoinen hengissä pitäminen. Mutta miksi – siihen ei ole järkevää syytä.

Kun rahapeliyhtiöitä iskettiin yhteen 2016 istuin työryhmässä, joka suunnitteli uuden yhtiön liiketoimintasuunnitelman. Jo noissa keskusteluissa tunnistettiin riskit yksinoikeusjärjestelmän murtumiselle. Kaksi selkeästi merkittävintä uhkaa, jotka silloin tunnistettiin, olivat kanavointikyvyn menetys sekä mahdollinen edunsaajien tuen katoaminen järjestelmälle. Ensimmäinen on tapahtunut mutta toisesta maan hallitus tuntuu pitävän kiinni pumppaamalla budjetista rahaa edunsaajille kompensoimaan Veikkauksen laskeneet tuotot. Jotenkin kornilta tuntuu, että ”tiedemyönteinen” hallitus leikkaa tieteeltä ja tutkimukselta mutta kompensoi Veikkauksen edunsaajille laskeneet tuotot mitenkään arvioimatta eri edunsaajien saaman tuen tärkeyttä. Monopolijärjestelmän ylläpitäminen koetaan niin tärkeäksi, että edunsaajien pitämiseksi tyytyväisenä valtio ottaa vaikka lainaa. Miksi?

Olen monesti aikaisemmin jo eri yhteyksissä esitellyt laskelmia, miten yhteiskunnan rahapelaamisesta saatava tuotto olisi isompi lisenssimallissa kuin nykyisessä kituvassa yksinoikeusmallissa. Samoin rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja olisi nykyisessä entistä enemmän digitaalisessa ympäristössä tapahtuvassa toiminnassa tehokkaampaa ehkäistä lisenssimallissa. Miksi Suomessa ei voida siirtyä muiden EU-maiden osoittaman esimerkin mukaisesti ainakin osittaiseen lisenssimalliin?

Kun nykypolun kulkemisessa ei tunnu mistään näkökulmasta olevan mitään järkeä, niin herää kysymys, miksi päätä silti hakataan seinään? Syy ei voi olla muualla kuin poliitikoissa. Omalle hiekkalaatikolle ei haluta vieraita leikkimään. Veikkauksen ympärille rakentuneessa verkostossa poliittiset toimijat omaavat valtavasti valtaa ja suoraan sanottuna omivat itselleen rahaa. Jotenkin kornilta tuntuu ajatus, että yhteisiä asioita hoitamaan valitut henkilöt ovat valmiita aiheuttamaan yhteiskunnalle satojen miljoonien eurojen vuosittaiset tappiot (ja leikkaamaan mieluummin paljon tärkeämmistä asioista) vain oman vallan ja henkilökohtaisten taloudellisten etujen takia. Onko demokratiamme tosiaan näin huonolla tolalla?

Tästä isosta kuvasta voisi kirjoittaa paljon enemmänkin mutta jotta kirjoituksen mitta pysyy yhtään siedettävänä, niin siirrytään alussa mainittuun uhkaukseen yhteiskunnalle. Jos uusi laki tulee esitetyn laisena voimaan, on selvää, että lakia tullaan koeponnistamaan EU-oikeudessa ja hyvin luultavasti valtio tulee olemaan näissä se ottava osapuoli. Jos ei kenenkään muun toimesta niin sitten pitää laittaa omaa kroppaa peliin vähintäänkin tuon markkinointipykälän osalta (pahoittelut mutta saatan joutua muuttamaan blogini maksulliseksi, jotta se taloudellisen hyödyn vaade täyttyy…).

Isoin käräjille johtava kysymys on rahansiirtojen estot järjestelmän ulkopuolisille toimijoille. Koska näyttää siltä, että myös RKP on hallituksen esityksen takana, on jossain luotu joku ”yhteinen ymmärrys” siitä, että PAF:n rahansiirtoja ei tulla estämään. Tämän puolesta puhuu myös esityksen perusteluiden taloudelliset laskelmat siitä, että blokeerauksen vaikutus Veikkauksen pelikatteeseen on hyvin pieni. Jos PAF:n rahansiirrot blokattaisiin sillä olisi isompia vaikutuksia myös Veikkauksen pelikatteeseen. PAF lienee ainoa järjestelmän ulkopuolinen peliyhtiö, jolle rahansiirtojen estoilla olisi merkittävä vaikutus. Mutta jos siis näin on, niin yhdenvertaisuuden takia myöskään muihin järjestelmän ulkopuolisiin toimijoihin ei voi kohdistaa estoja, elleivät ne markkinoin itseään tai tuotteitaan Suomeen enempää kuin mitä PAF tekee. Samalla tasolla toimiminen pitää olla sallittua.

Mielestäni on itsestään selvää, että mikäli Suomi kohdistaa estotoimenpiteitä yhteenkään sellaiseen toimijaan, joka markkinoi pelejään samalla tavalla tai vähemmän kuin mitä PAF tekee, mutta samaan aikaan ei estä rahansiirtoja PAF:lle, asian lopullinen tila ratkotaan hovi- tai jopa korkeimmassa oikeudessa. EU:n lopetettua rikkomuskanteiden käsittelyn jäsenmaiden rahapelipolitiikasta ja jättäessään tulkinnat paikallisten oikeusistuimien käsiteltäviksi, Suomi on saanut olla rauhassa viime vuodet. Nyt tilanne on muuttumassa. Käytännössä edellä kuvatun oikeustapauksen yhteydessä hovioikeus joutuisi pyytämään EU-oikeudelta lausuntoa Suomen lainsäädännön oikeellisuudesta suhteessa EU-lainsäädäntöön. Ja JOS estoja ei ole kohdistettu PAF:iin kuten ilmeisenä suunnitelmana on, tuntuu mahdottomalta, että EU-tuomioistuin päätyisi johonkin muuhun ratkaisuun kuin että Suomi ylläpitää duopolia rahapelaamisessa, mikä ei ole millään perusteilla sallittua EU:ssa.

Otetaan tähän vielä toinen mahdollinen polku käräjille – se oma polkuni. Aloitin tämän tarinani siitä, miten mahdollisesti omat blogitekstini voitaisiin tulkita arpajaislainvastaisiksi. Tuohon en sentään ainakaan vielä vakavasti usko, koska jotta kyseessä olisi markkinointi pitäisi minun saada jotain korvausta tekemästäni työstä. Mutta mitä jos joku maksaisi minulle euron per kirjoitus? Tai jos teksti sisältäisi suoria linkkejä kv-operaattorien sivuille? Joku varaton yrittäjä (= minä?) tulee kerran kerrasta koeponnistamaan viranomaisen linjaukset tässä asiassa. Ja mihin asti voidaan edes linjauksissa mennä? Suomessa on useita rahapeleihin pelivihjeitä myyvää yritystä. Olisiko arpajaislain mukaan tuo jatkossa mahdollista toimintaa ainoastaan Veikkauksen pelien osalta? Se rajoittaisi yritysten elinkeinovapautta merkittävästi ja todennäköisesti täysin EU-oikeuden vastaisesti. Mutta rajan määrittäminen esimerkiksi sille, milloin kyseessä on vihjeiden myyminen ja milloin markkinointi, on mahdotonta.  Nyt kun hallitus ei ole esityksessään edes yrittänyt tuota kuvata ja on jättämässä linjanvedon valvovan viranomaisen vastuulle, on selvää, että lopputulos ei ole kuin jumalaton sotku. Ja lopulta asiaa puidaan oikeudessa.    

Loppuyhteenvetona todettakoon, että mielestäni siis hallitus esittää arpajaislakimuutosta, joka aiheuttaa valtiolle tulojen menetystä, ei paranna pelinongelmatilannetta maassa sekä aiheuttaa oikeusprosesseja, joissa valtio tulee olemaan heikoilla. Ei voi sanoa muuta kuin ”HYVIN TE VEDÄTTE!”

Välikisa 2

28.4.2021

Nyt ollaan kirjoittelemassa kommentteja aidompaan välikisaan. Viime viikon onnistumisen jälkeen uuteen viikkoon käytiin takki täynnä tarmoa ja tarkoitus oli jatkaa närhen munien näyttämistä markkinalle. Markkinan vastaveto tuntui epäreilulta – olivat ihan käsittämättömän hyvin päätyneet samoihin kertoimiin mihin itseni asemoin. Buukkilista oli normaalia ohuempi ja vain yksi todellinen hekkupala oli sinne tarjolla. Tyrrell Hattonia ehdittiinkin saada hyvin sisälle ennen kuin mies ”kärähti” koronatestissä. Eikä petsipuoleltakaan mitään ilotulitusta ole löydettävissä.  

Oikeastaan ainut tässä hehkutettava on Joaquin Niemann (42). Miehen Masters oli pieni pettymys mutta muuten tekeminen on hyvinkin kriittistä meidän perän kotistudiota miellyttänyt. Miehen tekeminen on ollut hyvällä tasolla koko kauden ajan ja kuvaavaa on se, että kauden 14 kisassa syksyn RSM Classicin T44 on huonoin sija. Miehen tekeminen on ollut sellaiset 1,75 lyöntiä parempaa kuin tourin keskiarvo ja tuo on jo paljon. Kun miehen pelin pitäisi vielä sopia tämän viikon kisakentän Copperhead Courselle oikein mainiosti niin petsit mieheen irtoaa erityisen iloisesti. Toissa vuoden debyytti täältä (viime vuonna tämäkin kisa jäi pelaamatta) oli ok T37 kun huomioi sen, että tuossa vaiheessa miehen peli oli vasta average tour-pelaajan tasoa. Nyt siis vahvuusluku on omissa papereissa sen 1,75 lyöntiä per kierros eli 7 lyöntiä koko kisaan vahvempi kuin tuolloin.

Muut omalla ottolistalla olleet onkin sitten pääosin ”ei niin otettavia” enää ja omakin ”otontaso” jäi monella tavoiteltua vähäisemmäksi. Ryan Palmeria sain vaatimattomat vajaat kolmekymppiä 85 tasolla ja sitten olen roikkunut petsijonossa tasolta toiselle, kunnes luovutin jo 65:ssä. Nyt taso on enää 60. Toki mun arvioilla tuokin vielä ohut ylikerroin on, mutta parempia paikkoja tulee kauden mittaan niin runsaasti, että nämä pitää jättää muille. Howell kolmas kuuluu samaan sarjaan. Muutama kymppi sisään 130 kertoimella ja kerroin alemmas. Vielä päädyin menemään tuohon 110 jonoonkin mutta ei sieltä vielä omaa rahaa ole mennyt yhtään. Sata kertaa saisi jo paperirahalla ottaa mutta jos petsipainetta ei väkisin tule niin antaa olla. Mies on pakannut täällä yleensä pelaamaan hyvin ja kentän pitäisi ”paperillakin” sopia hyvin. 48 kierrosta eli oikein hyvän otoksen mies on täällä pelannut ja sellaisen 0,6 lyöntiä per kierros omaa tasoaan paremmin. Merkittävän biasin tuosta kyllä johtaa.

Patton Kizzirre on vielä (270) så där. Miestä sain ihan kivasti 300+ kertoimilla aiemmin mutta kerroin putosi tälläkin alemmas. Tämähän on oikein ”on/off”-mies mutta viimeksi esimerkiksi oli kolme rundia oikein on-päällä. Ei kai se neljä onnistunutta samaan kisaan kovin todennäköinen ole mutta kerroin kyllä kuittaa tuon helposti.

Näiden lisäksi olen neljää oikein long shottia lypsänyt. Poston on tullut jo turhan alas, Clarkin 400 vielä kelpaisi mutta kun toinen laita on kadonnut 250 tienoille niin tuskin 400 kauppaa enää saa, Sloan 540 on vielä pelattava vaikka alemmas on tullut tuokin sekä sitten Putnam jota kaikilla vielä vitosella alkavilla kertoimilla saa painaa.

Välikisaa pukkaa

21.4.2021

Nyt on vähän välikisan makua tarjolla, kun PGA tourilla pelataan joukkuekisa. Formaatti on ihan mielenkiintoinen (kaksi rundia 4some ja kaksi rundia best ball) ja yllättäen itse on aika eri mieltä kisan luonteesta markkinan kanssa. Eli se siitä välikisasta…

Meidän perällä koitetaan aina keksiä paitsi omat arvaukset miesten (nyt parien) vahvuusluvuista myös sen, miten markkina on omiinsa päässyt. Nyt meikäläisellä oli niin erilaiset arviot heti kättelyssä, että arvasin jälkimmäisen olevan vaikeaa. Sangen yllättäen kuitenkin omasta mielestäni keksin miten markkina tuota näyttää mallintaneen. Melkein kun normaalia lyöntipelikisaa niin, että parin vahvuus on kummankin miehen vahvuuden keskiarvo.

Allekirjoittanut on parista asiasta aika vahvastikin eri mieltä. Tässä sitten normaalin perävalotakuun lisäksi erillishuomio siitä, että voin toki olla totaalisen yössä juuri meikäläinen. Näitä on pelattu niin vähän ja niin harvoin, että mitään uskottavaa dataa ei mallinnuksen pohjalle ole laittaa. Eli mennään enemmän puhtaasti arvaamalla…

Mutta eka noista kahdesta eriävän mielipiteen kohdista on ”normaali” mallinnuksessa käytettävä keskihajonta. 4somen osalta tuon ymmärrän mutta best ball ei sovi kuvioon mitenkään. Kaksi miestä mättää parempaa palloa tarkoittaa sitä, että birdieitä tulee normaalia enemmän ja loput ovat pareja. Joku orpo kotka tai bogi korttiin saattaa eksyä, mutta ne ovat poikkeuksia. Tulosten keskihajonta on kuitenkin merkittävästi pienempi, kun tavallisessa lyöntipelikisassa yhdellä miehellä.

Toinen ero omissa arvioissa tulee joukkueen vahvuusluvuissa suhteessa pelaajien vahvuuslukuihin. Näyttäisi siis siltä, että markkina käyttää miesten vahvuuslukujen keskiarvoa omana arvionaan. Minun käsitykseni mukaan vahvemman miehen panos 4somessa auttaa heikompaa enemmän kuin mitä heikomman panos haittaa vahvempaa. Best ball on sitten vielä selvempi tapaus. Siinä joukkueen merkittävistä lyönneistä selvästi isompi osa on normaalitapauksessa vahvemman pelaajan lyömiä, joten koko joukkueen odotusarvo on joka tapauksessa lähempänä vahvempaa kuin heikompaa pelaajaa.

Näillä spekseillä kavoin kolme pelikohdetta tämän viikon kisaan. Ja nämä on kolme eniten pelattua paria Rahm/Palmer, Schauffele/Cantlay sekä Smith/Leishman. Tällainen kolmen suosikin petsaamaan pääseminen tuntuu niin oudolta, että joku pelko on perseessä totaalisen yössä olemisesta. Mutta mallinnustavassani pienenevä keskihajonta painottaa voimakkaasti suosikkeja ja tämä tulema on looginen. Toisaalta ymmärrän myös toisenlaisen logiikan mitä tunnuttiin ainakin yhdessä nettivihjeessä kovin painotettavan. Kun mukana on kaksi best ball rundia joissa hajonta on pientä, muuttuu kilpailu luonteeltaan lähemmäs kolmen rundin ”normikisaa”. Ja silloin tietysti suosikkien mahdollisuus olisi heikompi. Minä en tätä logiikkaa ostanut siitä syystä, että kyllä noilla kahdella best ball rundillakin suosikkien voimaluvun tuoma etu jyllää. Rahm/Palmer pelaa tuonkin pelimuodon odotusarvoisesti lyönnin paremmin kuin Horschel/Burns.

Normaalista poiketen nyt ei kyllä ole yhtä varma ennakkofiilis kuin normaalisti. Joku epävarmuus omasta logiikasta siis säilyy. Mutta en antanut sen häiritä petsaamista vaan ihan reilut petsit tuonne virittelin ja turnaushedareissakin ihan paperirahaa liikkuu johonkin suuntaan.

RBC Heritage

14.4.2021

Masters on nyt sitten lusittu ja Japani saanut ensimmäisen Major-voittajansa. Kerrankin miehet pelasivat lähes kokonaan kuten niiden piti ja pienien voitonjuhlien paikka on kotikonttorilla ollut pelimenestyksen ansiosta. Sillä että voittajan löytää varmistaa samalla sen, että buukkikohteet eivät laskeutuneet. Tuon lisäksi lähes kaikki hedaritkin pyörähtivät viimeistään sunnuntaina himaan. Onnistuneet viikon jälkeen uuteen voi suuntautua positiivisemmin tiedostaen toki sen, että laji on nopea palauttamaan maanpinnalle tai jopa kuoppaan…

Tämän viikon kisanäyttämö Harbour Town Golf Links on (jälleen kerran) yksi suosikkikentistäni. Tämä siksi, koska on niin erilainen. Jossain määrin kenttää voisi luonnehtia vanhanaikaiseksi, koska mittaa ei kovin paljoa ole mutta haastetta sitäkin enemmän. Kentällä on tourin pienimmät griinit, paljon vettä sekä erittäin kapeat väylät, jotka missaamalla voi olla tosi pian blokattuna metsän takana jatkolyönnin kanssa. Näillä spekseillä en saanut ”akilleen kantapäätäni” Dustin Johnsonia enää edes kisan suosikiksi, mutta onneksi markkinassakin kerroin vähän nousi, niin ei tarvitse buukkipuolella alkaa miehen kanssa operoimaan.

Ensimmäinen pelikohdenosto olkoonkin sitten itselle kisan suosikiksi noussut viime vuoden voittaja Webb Simpson. Viime vuoden kisaa ei sinällään kuulu liikoja katsella. Silloin kisa pelattiin kesällä ja kenttä oli tosi vastaanottava. Nyt kentän pitäisi pelata paljon kovempana, vaikka toki pientä sateen riskiä on useampanakin päivänä. Mutta paitsi tuo voitto niin myös kentän luonne sopii hyvin Simsonin pelille. Oli mies täällä toinen jo 2013 sekä viides 2018. Mies on täällä ollut keskimäärin noin 0,6 lyöntiä per kierros parempi ”kuin olisi pitänyt”. Tuo on jo merkittävä ero 42 rundin tilastolla ja biasia kentästä pitää miehelle arvioihin antaa. Mastersissa mies osoitti kunnon olevan edelleen kohdillaan, kun paljon tätä sopimattomammalla kentällä pelasi kolme oikein hyvää kierrosta. Perjantain konttaaminen esti kuitenkin T12 paremman sijoittumisen. Mies vetää jo kolmatta vuotta tasaisesti tuollaista kahta lyöntiä PGA tourin keskiarvoa parempaa kierrostulosta ja siihen kun huomioi kentän sopivuuden niin itselle markkinan 18,5 kerroin on oikein maistuva.

Toinen nosto otetaan Patrick Cantlaystä vaikka mies olikin ehkä suurin yksittäinen pettymys Mastersissa Dustin Johnsonin rinnalla. Miehen peli on ailahdellut kohtuullisen paljon viime aikoina ja se ei tietysti välttämättäkään hyvä merkki ole. Mutta tekee se sen, etten jaksa kahteen huonoon kierrokseen liikaa reagoida. Tai ei se perjantain kierros edes niin kauhean huono ollut, toki alle oman tason kuitenkin. Tämä on perustasoltaan ihan Simpsonin tasoa eikä kentän tällekään mitenkään huonon kuuluisi speksien valossa olla. Siihen kun maalaa päälle kolmen aikaisemman kisan meriitit (3-7-3) niin biasia tällekin olisin tänne antamassa. Toki 12 kierrosta on jo kovin ohut otos mutta tosiaan speksit tukee kentän sopivuutta ja kun tuolla otoksella mies on pelannut noin 1,5 lyöntiä per kierros täällä paremmin kun olisi pitänyt, niin onhan kentässä jotain puoltoa miehen menestykselle. 24 kertoimen saaminen tässä tuntuu hurjalta.

Cameron Smithistä todetaan vaan että jatkaa omalla petsilistallani mutta seuraavat kommentit annetaan listalle ryminällä palaavalle Harris Englishille. Koko viime vuoden tätä hakkasi ja sitten ei ollut veneessä mukana, kun voitto Hawajilla lopulta tuli. Kahdeksan vuoden kuivan kauden katkeaminen ilmeisesti tyydytti miestä tarpeeksi, koska peli hajosi samalla. Mies oli tosi huono aina Floridan WGC kisaan asti. Sen jälkeen peli on taas parantunut selvästi ja kun Mastersissa tuli T21 sija miehelle huonosti sopivalla kentällä, niin omissa papereissani saan miehen ”palanneen lähes tasolleen”. Toki tuo viime vuoden rymistely kaksi lyöntiä tourin keskiarvoa korkeammalla tasolla ei ehkä tämän ”oikea taso” ole kun oli suht pitkän uran ennätystaso kuitenkin. Pelin tuleminen kuntoon juuri ennen tälle oikein hyvin sopivaa kenttää tekee nyt iskunpaikasta oikein makoisan. Alku-urallaan vain melko keskinkertaisena pelaajana kentän sopivuus on suoraan tuloksissa vielä hyvin piilossa. Mies on täällä ollut parhaimmillaan T8 ja kahdeksaan visiittiin mahtuu kaksi cuttiin jäämistä ja WD. Viidestä maaliin asti pelatusta kuitenkin T32 on huonoin ja kun kentän speksejä vertaa miehen peliin niin vahva tunne siitä, että kenttä on mielle etu, syntyy. 25 kierrosta on tilastoissa ja ne mies on pelannut melkein 0,6 lyöntiä per kierros omaa tasoaan paremmin. Nyt hetkinen ajattelua siitä, että viime kauden tämä pelasi ihan Simpsonin ja Cantlayn tasolla (on toki varmasti luokaltaan pykälää heikompi) ja kenttä sopii kaikille kolmelle varmasti oikein hyvin. Kaksi edellä mainittua maistuivat jo 20:n ympärillä olevilla kertoimilla mutta Englishistäpä maksetaan 50 kertaa rahat takaisin. Ei miehen vireen palaaminen viime vuoden tasolle ole mikään kirkossa kuulutettu juttu mutta siltä peli on alkanut näyttää. Oma arvio miehen oikeasta kertoimesta oli nyt 32 joten ihan mojovan panostuksen olen onnistunut mieheen tuuppaamaan – osan vielä 55 kertoimellakin.

Viimeinen kommentoitava mies on Russell Henley. Tämäkin oli talvella vähän (enempikin) off mutta merkit paremmasta on olemassa. Hondassa mies pelasi oikein vahvan avauskierroksen eikä perjantai tai sunnuntaikaan menestystä olisi estänyt. Lauantain pieni konttaus sen esti. Reikäpeliturnauksessa tämä näyttää ulkoisesti pelanneen huonommin koska pelit eivät enää alkulohkon jälkeen jatkuneet. Kuitenkin erityisesti toinen ja kolmas ottelu olivat oikein vahvaa tekemistä ja ei avausmatsissakaan yhtään mitään vikaa ollut. Pelimuoto vain on sellainen, että pelkkä oma vahva peli ei välttämättä riitä. Nytkin moni huonommin alkulohkossaan pelannut eteni jatkoon, kun pelit vain juoksivat eri tavoilla. Kentästä tulee taas vähän samaa kommenttia, kun aikaisemmista pelikohteista. Ainakin speksien mukaan pitäisi sopia hyvin Henleylle. Toteuma näyttää kovasti toisenlaiselta kuin neljä cuttia on seitsemään visiittiin. Toki yksi kutonen ja kaksi reilua parikymppistä kertoo, että ei tämä ihan tekemätön paikka miehelle kuitenkaan ole. Vaikka kentän pitäisikin pelille sopia niin nuo tulokset tekee sen, ettei mitään biasia uskalla malliin miehelle antaa. Silti olen päässyt miehen kanssa laskelmissani 40 ”tavoitekertoimeen” mutta markkina tarjoaa miehestä rahoja 65 kertaa takaisin.

Muita petsattuja jo mainitun Smithin lisäksi itsellä ovat ”perinteinen” Kuchar, Kizzirre, Noren, Sabbatiini, Merritt ja Malnati.

Holly

7.4.2021

Kahdeksastoista reikä: Holly 465 jaardia

Viimeinen puristus Augustassa otetaan ylämäkeen ”poikkeuksellisesti” oikealle kääntyvään doglegiin. Avauksessa vasemman laidan bunkkerit ovat ”no no”-aluetta mutta eipä se oikealta metsästäkään juhlaa ole jatkaa – sen on saanut moni nimimieskin tässä kokea. Griini on ylhäällä ja viettää voimakkaasti alaspäin. Edessä vasemmalla ja sivussa oikealla olevat bunkkerit ovat haastavia paikkoja kumpikin kuten toki ihan missäpäin griiniä tahansa, jos griinin on missannut. Griini on voimakkaasti kallellaan alaspäin ja alalipulle voikin menestyksekkäästi tulla komeasti takakautta spinnillä valuttamalla. Vaikka voitto oli käytännössä jo ratkennut edellisellä, niin jaetaan tässä (https://www.youtube.com/watch?v=swTiFF-3G_0) Tiikerin viimeiset hetket 2019 kisasta. Vaikka miestä oli tuohon(kin) kisaan tullut buukattua ei Masters-voitto kaikkien koettujen vaikeuksien jälkeen tuntunut pahalta miehelle suoda. Tiikerin merkitys golfin kehitykselle on valtava ja kun lähes rammasta miehestä vielä raavittiin kasaan viidennen kerran Masters-voittaja niin siihen on hyvä lopettaa kenttäesittely.

Viimeisen pelikohteen joutui valitsemaan vielä kahdesta hyvästä tarjokkaasta. Valitsin noista Sungjae Imin (70) koska Si Woo Kimin kerroin on pudonnut niin paljon tasosta, jolla itse miestä pääsi pelaamaan. Sungjae Im voi olla golfin tulevaisuuden supertähtiä, ellei käy ”korealaista” ja asevelvollisuus kutsu (tuohon oli kait joku takaportti, että jos voittaa olympiamitalin tms. niin välttää asepalveluksen). Sinne kahden vuoden palvelukseen on moni lupaava ura hukutettu. Im on taas ollut koko kevään itse varmuus syksyn hetkellisen pelinhukkumisen jälkeen. Syksyn huononkin kauden keskelle mies kaivoi T2:n Mastersista. Tuon syksyn Mastersin kentän ”vertailukelpoisuudesta” kevään normiolosuhteisiin on väännetty peistä vaikka kuinka. Itse en osaa sanoa paljonko olosuhteet poikkesivat – selvää on, että kisaa edeltävä monsuuni pehmitti kenttää marraskuussa melkoisesti. Mutta on sitä keväänkin Masterseja aina välillä ”jouduttu” pehmeämmissä olosuhteissa pelaamaan. Minä totean että debyytissä T2 on vahva näyttö ja nyt kun peli on ollut paremmassa kuosissa niin miehelle pitää antaa oikein kunnon mahdollisuus voittoon asti.

Nandina

7.4.2021

seitsemästoista reikä: Nandina 440 jaardia

Maali lähestyy ja varsinkin sunnuntain viimeisissä palloissa alkaa paineet täällä olemaan kovat. Paperilla lyhyemmän oloisen par nelosen luulisi olevan helpompi nakki. Mutta ei välttämättä niinkään. Avaus pitäisi saada mieluusti väylän oikeaan reunaan, että griini aukeaa kunnolla. Griini on ylhäällä ja sitä vartioi kaksi ikävää bunkkeria etupuolella. Pitkäksi ei saisi mennä, kun sieltä on ikävä nostaa kaltevalle griinille. Nandinan klassikko lienee Jack Niclauksen birdie-putti vuodelta 1986. Tuo kuului tuolloin jo veteraaniksi lasketun legendan uskomattomaan sisääntuloon, jonka hän selvitti 30 lyönnillä ja johti miehen lyönnin voittoon ennen Tom Kiteä sekä Greg Normania. Miehen komen reiän (15-17) runista löytyy tällaista vieläkin lämpimänä hohkaavaa materiaalia (https://www.youtube.com/watch?v=_dgSTKZnusg).

Pelikohteeksi valikoitui tälle reiälle Scottie Scheffler (85). Nuori tulokas on ihastuttanut monipuolisella pelillään, jonka pitäisi kaiken järjen mukaan sopia hyvin Augustaan. Debyytti syksyllä päättyi T19-sijalle ihan kelvollisen suorituksen päätteeksi. Reikäpeliturnauksessa tämä eteni aina finaaliin asti, jossa kyllä floppasi kovissa olosuhteissa selvästi. Viime viikonloppu oli sitten vuoristorataa siihen päälle kahden hyvän ja kahden huonon kierroksen muodossa. Mies ei vielä pääkiertueella ole voittanut, mutta kaksi voittoa 2019 haastajakiertueella kertoo, että niitäkin pitäisi olla tulossa. Herrasta pitää huomioida se, että mies siirtyi ammattilaiseksi vasta kesällä 2018. Pelasi yhden kauden haastajakiertueella ja on noussut jo nyt maailmanlistalla sijalle 22. Otteet on olleet sellaisia että meno kohti top10 jatkuu vääjäämättä.

Redbud

7.4.2021

Kuudestoista reikä: Redbud 170 jaardia

Nyt ollaan jossain mielessä Mastersin ytimessä. Kuudestoista on lyhyehkö par kolme mutta tällä reiällä on sattunut ja tapahtunut. Tässä lyödään pitkittäisen lammen yli sen rannalla olevalle griinille. Vesi on pelissä vahvasti mukana. Griiniä ympäröi kolme bunkkeria, joista pelastautumisen kannalta ratkaisevaa on lipun paikka. Griinillä on muotoja runsaasti ja pitkät putit voivat olla todella haastavia. Griinillä on myös ”kolo holareita varten” eli lipunpaikka, jota kohti rinne kerää palloja enemmänkin. Jos kentän eri par kolmosilla on Mastersien historian aikana tehty yksi (4. reikä), viisi (6. reikä) ja kolme (12. reikä) holaria niin tällä 16. niitä on nähty jo 23 kappaletta. Pelkästään vuoden 2016 kilpailussa holareita tehtiin tässä kolme kappaletta. Niistä voisi poimia minkä tahansa tietysti näytille tai sitten voisi muistella Jon Rahmin viime syksyn harjoituskierroksella tekemää holaria. Pelaajilla on tapana yrittää harjoituskierroksella palloa griinille ”leivillä” eli lyömällä laakapallon pomppimaan veden pinnalla kohti griiniä. Tuollaisen Rahm tosiaan upotti marraskuussa ja netin iki-ihanasta maailmasta löytyy videota tuosta vaikka kuinka kiinnostuneille. Tässä ei kuitenkaan voi varsinaisesti suoraan jakaa mitään muuta kuin yhtä golf-historian legendaarisinta lyöntiä. Kyseessä on Tiger Woodsin chippi vuoden 2005 Mastersissa. Tuota katsoessa jää kerrassaan sanattomaksi kaikesta. (https://www.youtube.com/watch?v=7Fg4sZLrjwA)

Kuudestoista pelikohde on Ryan Palmer (280). Miehen voitoista alkaa olemaan jo aikaa mutta ovea on jo koputettu. Farmers Insurancessa mies otti reilu pari kuukautta sitten kakkosen. Peli on kokonaisuudessaan ollut hienossa kuosissa jo viime vuoden Memorialista asti ja täysosumaa odotellaan. Mies on aikanaan ehtinyt viidesti pelaamaan Mastersissa mutta ei viimeiseen viiteen vuoteen. Kertaalleen mies oli täällä kymmenes ja eiköhän kenttä ihan ok miehelle sovi. Jossain määrin kuvaavaa miehen vireelle on se, että viime viikon Valero Texas Openin T17 sija oli selvä pettymys. Itselle tähän linjasin miestä noin 1,1 lyöntiä ”kekiarvoveturia” paremmaksi ja sillä kerroin pitäisi liikkua 170 kokoluokassa. Tuokin tuntuu varsin maltilliselta arviolta kuin miehen tekeminen tuolta Memorialista asti on ollut lähempänä 1,5:n tasoa.  

Firethorn

7.4.2021

Viidestoista reikä: Firethorn 530 jaardia

Loppu lähenee ja pidot paranee. Mastersin 15. reikä on lyhyt par5 jossa onnistuneen avauksen jälkeen hyökätään jopa kotkan kimppuun. Mutta onnistunutta avausta vaaditaan. Se lyödään pienen kummunyli alarinteeseen. Oikealla on metsä, josta griinille hyökkääminen ei onnistu. Vasemmalla väylää on laveammin mutta sitä reunaa varjostaa pieni metsikkö alempana rinteessä ja noiden taakse ei saisi avauksella joutua. Huonosta paikasta hyökkääminen ei ole suositeltavaa, kun griinin edessä ja takana on lampi. Erityisesti griinin vasempaan laitaan osuttaessa takalampikin on ihan riittävästi pelissä. Griinin oikealla puolella on bukkeri josta up and down on haastava griinin viettäessä poispäin ja kohti lampea. Tuo lampea kohti viettäminen griinissä tekee vielä yhden ulottuvuuden lisää. Jos on joutunut ottamaan layupin kakkosella ja tulee wedgellä sisään ei ihan etulipulle välttämättä kannata hyökätä agressiivisesti. Ei ainakaan, jos spinnikontrolli ei ole täysin hallussa. Tässä on vuosien varrella nähty lukemattomia griiniltä spinnillä takaisin veteen palanneita palloja. Tässä kun vanhoja muistellaan, niin esiin pitää tietysti nostaa Sergio Garcian kerrassaan hulppea 13 lyöntiin päättynyt tulos vuodelta 2018, josta löytyy dokumentaatiota Youtubesta (https://www.youtube.com/watch?v=KEOL7bnAfKk).

Viidenneksitoista pelikohteeksi otetaan se toinen ”täyden tuhannen kertoimen” omaava Stewart Cink. Tässä voi olla jotain pientä sympatiapetsin makuakin, kun mies syksyllä voitti pelikohteena reilun 500 kertoimella Safeway Openin. Tarkoitus kyllä on jättää tunteilut petsaamisessa pois ja ihan aidosti paljon pienempään kertoimeen miehen kanssa päädyin. Cinkillä oli kolmen vähän huonomman kisan putki Pebbleltä The Playersiin mutta ei nuokaan mitään katastrofeja olleet, vaikka cuttiin jäämiseen päätyivätkin. Mies pelailee tällä hetkellä sellaista vajaata puolta lyöntiä per kierros ”keskiarvojyrää” paremmin ja se kyllä käytännössä tarkoittaa sitä, että cuttiin jäämisiä tulee melko säännöllisesti. Pebblellä molemmat kierrokset olivat huonoja mutta sekä Genesiksessä että Playersissä toinen rundi oli hyvää tekemistä – toisen heikkous jätti cutin vaan tekemättömäksi. Viimeksi Hondassa mies olikin taas oikein mainio ja oli nousemassa lauantaina 18. reiällä jo kohden johtopalloa sunnuntaille, kunnes otti kahdesta metristä kolme puttia. Sunnuntai ei sitten kovinkaan häävi kyllä ollut. T19 kuitenkin kertoo, että peli on edelleen uomissa. Cink ei ole viime vuosina Mastersia juuri päässyt pelaamaan mutta ”historian alkuhämärissä” tältä on kisassa peräti kolmossija varastossa. En tälle mitään erityistä biasia kentästä anna, mutta en kyllä näe kentän pärjäämistä varsinaisesti estävänkään – toki pitkälyöntisillä kavereilla on etua mutta se näkyy mallissa ko. herrojen biasina. Tuolla vajaan puolen lyönnin edulla ”averageveijariin” miehen kertoimen kuuluisi olla kokoluokkaa 630.

Chinese Fir

6.4.2021

Neljästoista reikä: Chinese Fir 440 jaardia

Tämän reiän erikoisuus on siinä, että ainoatakaan bunkkeria ei väylältä löydy. Samalla tämä loiva dogleg vasempaan on vähän ”vaisu” muuten pelkkiä tykkiväyliä omaavaan Augustan sisääntuloon. Ei tämäkään kuitenkaan mitenkään helppo väylä ole. Griini koostuu kahdesta tasosta ja väärälle tasolle joutuminen näkyy kortissa heti. Pitkälyöntiset kyllä pääsevät tässä lyömään sisään ”liian usein” lyhyttä rautaa ja se käytännössä tarkoittaa useammin birdie-paikkoja kuin bogeja.

Neljästoista pelikohde on Abraham Ancer (160). Mies on tulevaisuuden tähti ja noussut jo pyörimään maailmanrankingin 20.-30. sijojen väliin vaikkei avausvoittoa pääkiertueella vielä olekaan tullut. Australian avoin tavallaan ”pääkiertuevoitto” oli mutta sitä en itse vielä laske, kun ihan PGA-tour voittojakin on tulossa… Olen tykännyt erityisesti meksikolaisen rautapelistä vaikka pelissä ei varsinaisia heikkouksia muutenkaan ole. Ikää ja kokemusta vähän lisää niin hyvä tulee. Viime aikojen esityksiä on leimannut jossain määrin tasaisuus, mikä ei tietysti ole hyvä, jos asiaa mietitään kisojen voittamisen näkökulmasta. Mutta kyllä tämä kovaakin pääsee, kun sille päälle sattuu. Mies debytoi Mastersissa viime syksynä oikein lupaavalla T13 sijalla. Erityisesti kolme ekaa päivää oli komeaa tykitystä (68-67-69) ennen viimeisen päivän konttausta (76). Tuota kokemusta rikkaampana on hyvä lähteä uuteen yritykseen. Itse sain miehen kertoimeen 95.

Tuossa on tullut parikin kysymystä privana siitä, miten on mahdollista, että omat arviot ovat niin paljon markkinan kertoimista poikkeavia? Todetaan tässä ja nyt että siksi, kun molemmat ovat yössä (tai siis koska pienet erot arvioissa näkyvät isoina neljän kierroksen kilpailussa). Jossain blogin alkutaipaleen hämärissä olen koittanut metodejani hiukan availla mutta tässä perustetta lyhyesti (mestarien liiga alkoi jo):

Tuo minun ja markkinan kertoimien ero tarkoittaa käytännössä sitä, että minä oletan Ancerin olevan reilu 1,4 lyöntiä per kierros ”keskiarvo tourjyrää” parempi ja markkinalla tuo on reilu 1,1 lyöntiä. Minun ja markkinan arvioiden ero on vajaa 0,3 lyöntiä per kierros. Kuka perkule sitä muka sanoo, kumpi on oikeassa? Ero on niin pieni, että sen mittaaminen tuloksista on kovin hankalaa. Itsellä on oma seurantasysteemi, jolla koitan omien arvioiden laatua mitata. Minään auringontarkkana metodina en edes yritä väittää tuota pitävänäni. Parhaani sillä kuitenkin yritän. Sen valossa näyttäisi siltä, että tilanteissa, joissa minä pidän kaveria 0,3 lyöntiä markkinaa kovempana, kaveri pelaa todellisuudessa 0,1 lyöntiä paremmin kuin mitä markkina on olettanut. Vaikka siis olen enemmän yössä, niin ”position” perusteella (saadessani valita pelikohteet markkinasta) lyön kuitenkin voitollisia vetoja. Tässä casessa jos Ancer pelaisi oikeasti 0,1 lyöntiä paremmin kuin markkina olettaa miehen ”oikea kerroin” olisi noin 135. Todennäköisesti todellisuus on vielä tuon ja markkinan välissä – kierroksen tulokseen vaikuttavan matemaattisen mallin yksi avaintekijä on kierrostulosten keskihajonta, johon yksittäisten toteutuneiden kierrosten perusteella ei pääse kunnolla kiinni. Jonkinlaisena osviittana sille, että lyömäni kertoimet ylikertoimisia olisivat, voidaan pitää sitäkin, että suurimmassa osassa tapauksia markkina kehittyy minun arvioideni suuntaan turnauksen alun lähestyessä.

Azalea

6.4.2021

Kolmastoista reikä: Azalea 510 jaardia

Jatketaan ”yksi maailman hienoimmista” kategoriaa nyt par vitosella. Hyökkäysreikä, jossa kuitenkin isotkin tulokset ovat mahdollisia. Väylä kääntyy melkein 90 asteen kulmassa vasemmalle ja sopivalla kierteellä pitkälle lyömällä kakkosta pääsee yrittämään jopa wedgellä. Tai sitten voi oikaista metsän yli, jos avaukset ovat kuten Bryson DeChambeaulla. Mutta yli on syytä päästä, jos tuolle linjalle lähtee. Metsän laidassa kulkee puro eikä siellä tai metsän puolella ole kivaa (tuossa pöheikössä aluskasvillisuutta ei ole perattu ja korvattu havunneulasilla kuten kentällä yleensä). Liikaa oikealla jäämällä onkin sitten ns. havuilla ja sieltä usein layup on valinta kuin urheilu suoraan päälle. Tuo jo mainittu puro nimittäin kiemurtelee griinin edestä ja lyhyeksi ei lähestyminen saa jäädä. Griinin takapuolta koristaa neljä bunkkeria mihin joutuminen ei helpota urakkaa griinin viettäessä voimakkaasti niistä poispäin. Toisaalta kuitenkin mieluummin bunkkereihin kuin niiden takana väijyviin kukkapensaisiin. Spektaakkelin täydentää muodokas griini, jossa kauempaa breikin takaa kaksi puttia on erinomainen suoritus. Lähempääkin upottaminen käytännössä vaatii, että on saanut pallon reiän alapuolelle. Tältäkin reiältä on monia klassikoita. Oma ajatus tuntuu pyörivän näissä paljon viime syksyn kisan tapahtumissa. Edellä mainittu ”kulman ylilyöjä” Bryson murskasi reiän sunnuntaina upealla eaglella. Mutta vielä enemmän miehestä jäi mieleen avauskierroksen tupla, kun metsä vain pölisi. Muistellaan tätä vaikka tämän osuvan twiitin voimalla (https://twitter.com/AmandaGuerraCBS/status/1326930458140155904?s=20).

Kolmastoista pelikohde on hiukan pitkin hampain Matt Jones (430). Pitkin hampain koska en ottanut miestä listoille aikaisemmin ennen kuin kerroin putosi. Itse tätä on saanut otettua 590 keskikertoimella, jolla mies oli oikea herkku. Jones vaelteli monta vuotta pelinsä kanssa aika hukassa, mutta nyt paras vire tuntuu taas löytyneen. Tämähän oli oikein mainio jo 2013-2015 voittaen Houston Openin sekä Australian Openin tuolloin. 2019 tämä uusi Australian Openin voiton ja yllätti kaikki ottamalla oikein vakuuttavan voiton vajaa kuukausi sitten Honda Classicissa. Aiemmin jo Genesis Invitationalissa tuli top10 sija. Ainoa kerta Mastersissa 2014 päättyi cuttiin mutta ei kait tämän kentän mitenkään erityisen sopimaton miehelle pitäisi ainakaan olla. Harvemmin nämä pojat kahta kisaa peräkkäin voittaa mutta mieluummin petsaan silti kaveria jolla on hyvä suoritus alla kuin sellaista joka on flopannut viimeksi pahasti. Oma arvio tälle oli 0,8 lyöntiä ”keskivertoveturia” parempi ja sillä kerroin saisi olla 310 luokassa.